Valtioneuvosto päätti toimittaa ennallistamissuunnitelman luonnoksen komissiolle

Valtioneuvosto päätti 5. marraskuuta toimittaa Suomen kansallisen ennallistamissuunnitelman luonnoksen Euroopan komissiolle. Päätös ei yksin osoita, että luonnos olisi jo lähetetty tai että komissio olisi vastaanottanut sen.

Valtioneuvoston päätössivun mukaan kyseessä on luonnos, jota on määrä päivittää ennen lopullisen version toimittamista. Lopullisen suunnitelman toimittamisajankohdaksi arvioidaan vuosi 2027.

Luonnoksessa esitetään 57 toimenpidettä. Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön tiedotteen mukaan keskeisiin ehdotuksiin kuuluvat Helmi-elinympäristöohjelman laajentaminen ja tehostaminen sekä METSO-ohjelman jatkaminen. Ehdotuksiin sisältyvät myös jokiesteiden poistaminen ja turvemaiden ennallistaminen.

Toimenpiteiden laajuus, ajoitus ja kohdentaminen sovitetaan käytettävissä olevaan rahoitukseen. Ensisijaisia toimeenpanokeinoja ovat vapaaehtoisuuteen perustuvat ohjelmat, markkinaehtoiset kannustimet ja nykyiset tukijärjestelmät.

Ministeriöt arvioivat, että valtion mahdollisuudet rahoittaa vapaaehtoisia luonnonsuojelu- ja ennallistamistoimia rajoittuvat tällä hetkellä pitkälti METSO- ja Helmi-ohjelmien nykyiselle tasolle. Mahdollisista lisärahoitustarpeista päätetään erikseen valtiontalouden päätöksentekomenettelyissä. Kustannuksia ja rahoitustarpeita on määrä seurata vuosittain julkisen talouden suunnitelman valmistelussa.

Valtioneuvoston mukaan suunnitelman toimeenpano on yksityisille maanomistajille vapaaehtoista. Suojelusta voi saada korvausta ja ennallistamiseen tukea esimerkiksi METSO- ja Helmi-ohjelmien kautta.

Luonnonsuojelulain mukaan kansallisella ennallistamissuunnitelmalla ei ole vaikutusta yksityisten maanomistajien oikeuksiin tai velvollisuuksiin. Laissa säädetään myös, ettei suunnitelman viitteellisissä kartoissa osoiteta ennallistamistoimia yksityisomistuksessa oleville maa-alueille.

Toimeenpanon kustannuksiin vaikuttavat ministeriöiden mukaan muun muassa luontotyyppien määrittely, valittavat toimet ja ennallistamisen laajuus. Marraskuun luonnoksen kokonaiskustannuksia tai rahoitusvajetta ei voitu vahvistaa tässä tarkistuksessa.

Ministeriöt arvioivat heinäkuun luonnoksen toteuttamisen alustaviksi kokonaiskustannuksiksi noin miljardi euroa vuodessa vuoteen 2031 mennessä. Rahoitusvajeeksi nykyrahoitukseen verrattuna arvioitiin noin 400 miljoonaa euroa vuodessa. Lukuja ei ole vahvistettu marraskuun luonnoksen arvioiksi.

Luonnoksen lähettämisen jälkeen Suomen on määrä aloittaa komission kanssa vuoropuhelu suunnitelman rahoituksesta sekä siihen sisällytetyistä kansallisista joustoista ja tulkinnoista.

EU:n ennallistamisasetuksen mukaan komission on arvioitava luonnos kuuden kuukauden kuluessa sen vastaanottamisesta. Komissio voi esittää havaintoja samassa ajassa, ja Suomen on otettava mahdolliset havainnot huomioon lopullisessa suunnitelmassaan.