Hallitus laajentaisi kehitysmaiden investointiluottojen myöntäjiksi Finnvera-konsernin yhtiöitä

Hallitus esittää, että Finnvera-konserniin kuuluvat yhtiöt voisivat jatkossa myöntää tuettuja investointiluottoja kehittyvien maiden hankkeisiin. Luotonmyöntäjinä voisivat toimia luottolaitosten lisäksi esimerkiksi Finnvera Oyj ja Suomen Vientiluotto Oy.

Eduskunnalle 5. marraskuuta annetun lakiesityksen tavoitteena on parantaa rahoituksen saatavuutta erityisesti silloin, kun kaupallista rahoitusta ei ole saatavilla. Uusi laki korvaisi nykyisen kehitysmaihin myönnettävistä korkotukiluotoista annetun lain.

Ulkoministeriön mukaan luotonmyöntäjien joukon laajentaminen voisi helpottaa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten hankkeiden rahoitusta tilanteissa, joissa yksityistä rahoitusta ei ole riittävästi saatavilla.

Tuetussa investointiluotossa ulkopuolisen luotonantajan myöntämään lainaan yhdistetään kehitysyhteistyövaroista maksettavaa tukea. Tuki voi olla korkotukea, lahjaosuutta tai muuta OECD:n vientiluottojärjestelyn mukaiseen lahja-asteeseen hyväksyttävää tukea. Tukimuotoja voidaan käyttää erikseen tai yhdessä.

Ulkoministeriön mukaan avustusmuotoista lahjaosuutta on käytetty rahoitusjärjestelyissä vuodesta 2011, vaikka siitä ei ole nykyisessä laissa nimenomaista säännöstä.

Luotonottajina voisivat jatkossakin toimia julkisoikeudellisten toimijoiden lisäksi myös yksityiset toimijat säädetyin edellytyksin. Esityksen mukaan tästä kirjattaisiin nimenomainen säännös lakiin.

Tuettuja investointiluottoja myönnetään nykyisin erityisesti investointituki kehittyville maille -yhteistyömuodon eli PIF:n sekä Ukrainan jälleenrakentamista tukevan Suomen investointituki Ukrainaan -yhteistyömuodon eli FUIF:n kautta. Niillä rahoitetaan julkisia investointeja, joissa hyödynnetään suomalaisten yritysten osaamista ja teknologiaa.

Suomen ja Ukrainan välinen FUIF-puitesopimus allekirjoitettiin marraskuussa 2024. Ulkoministeriön joulukuussa 2024 julkaiseman kuvauksen mukaan Ukraina rahoittaa hankkeen kokonaiskustannuksista 65 prosenttia ja Suomi 35 prosenttia. Suomen osuus koostuu lainan koroista ja kauppasumman lahjaosuudesta. Malliin kuuluu Finnveran takaama vientiluotto.

Esityksessä tuen myöntämisen edellytykseksi kirjattaisiin hankkeeseen kohdistuva suomalainen intressi. Ulkoministeriön mukaan vaatimus vastaisi nykyistä käytäntöä, jossa Finnvera arvioi hankkeen suomalaisen intressin vientitakuuta myöntäessään.

Ulkoministeriö vastaisi jatkossakin tuen myöntämisestä ja kehitysyhteistyövarojen käytöstä. Esityksessä täsmennettäisiin myös valvontaa, tietojenvaihtoa ja tuen takaisinperintää.

Finnvera Oyj:lle ehdotetaan oikeutta luovuttaa ulkoministeriölle tuettuja investointiluottoja koskevien tehtävien hoitamiseksi välttämättömiä tietoja salassapitovelvollisuuden estämättä.